Shawn Michaels on yhdysvaltalainen showpainija, joka tunnetaan lempinimillä The Heartbreak Kid, HBK, Mr. WrestleMania sekä The Showstopper. Hänen näyttävä uransa WWE-kehissä, menestys The Rockers -joukkueessa Marty Jannettyn rinnalla sekä toiminta D-Generation X -ryhmässä Triple H:n kanssa nostivat hänet lajin tunnetuimpien nimien joukkoon.
| Tunnetaan myös | The Heartbreak Kid HBK The Showstopper Mr. WrestleMania |
|---|---|
| Oikea nimi | Michael Shawn Hickenbottom |
| Syntynyt | 22. heinäkuuta 1965, Yhdysvallat |
| Kansallisuus | Yhdysvallat |
| Pituus | 185 cm |
| Paino | 102 kg |
| Ura | 1984–2018 |
| Tunnusliike | Sweet Chin Music |
| Merkittävimmät promootiot | WWE, American Wrestling Association |
Ura
Michaels aloitti kehäuransa vuonna 1984. Seuraavana vuonna hän perusti yhdessä Marty Jannettyn kanssa joukkueen The Midnight Rockers. Kaksikko nousi AWA-liiton joukkuemestareiksi ja teki nopealla, atleettisella ottelutyylillään vahvan vaikutuksen yleisöön eri puolilla maata.
The Rockers siirtyi WWF-kehään vuonna 1988. Joukkue herätti huomiota värikkäillä asuillaan, tarkkaan ajoitetuilla yhteisliikkeillään sekä vauhdikkaalla ilmapainillaan. Kaksikko kävi tunnettuja otteluita huipputiimejä vastaan, joihin lukeutuivat The Hart Foundation ja Demolition.
Kaksikon yhteistyö katkesi The Barbershop -haastatteluosuudessa, jossa Michaels kääntyi kumppaniaan vastaan ja heitti Jannettyn ikkunan läpi. Välienselvityksen jälkeen Michaels loi Heartbreak Kid -hahmonsa. Myöhemmin Triple H:n kanssa muodostettu D-Generation X muodostui hänen uransa toiseksi keskeiseksi tavaramerkiksi.
Painityyli ja nimikkoliikkeet
Michaelsin tunnetuin lopetusliike on leuan alle iskevä Sweet Chin Music -potku. Hänen ottelunsa rakentuivat usein urheilullisen liikkuvuuden, taitavan liikkeiden ”myymisen” ja pitkän dramaattisen jännitteen varaan, joka huipentui juuri ratkaisevaan potkuun.
The Rockersin riveissä hiottu akrobatia toimi pohjana myös hänen menestykselleen singles-otteluissa. Singles-otteluissa Michaels erottui erityisesti ottelun rytmittäjänä, joka osasi reagoida yleisön tunnetiloihin ja rakentaa uskottavia läheltä piti -tilanteita vastustajan kanssa.
Merkittävimmät hetket
Michaels otti nimiinsä Royal Rumble -voitot vuosina 1995 ja 1996. Vuoden 1995 voitto tuli kehään ensimmäisenä astuneena ottelijana. Vuonna 1996 hän nousi WWF Championship -mestariksi voittamalla Bret Hartin televisioidussa Iron Man -ottelussa WrestleMania XII -tapahtumassa.
WrestleMania X -tapahtumassa vuonna 1994 käyty Ladder match Razor Ramonia vastaan muodostui yhdeksi hänen uransa puhutuimmista otteluista. Michaels piti hallussaan Intercontinental Championship -vyötä ja saavutti sen jälkeen toistuvasti korkeimman WWF-mestaruuden.
Vuosien 1998–2002 ottelutauon jälkeen Michaels teki paluun ja voitti Survivor Series 2002 -illassa historian ensimmäisen Elimination Chamber -ottelun sekä World Heavyweight Championship -mestaruuden. Vuonna 2007 hän haastoi John Cenan WWE Championship -vyöstä WrestleMania 23 -tapahtumassa Cenan pitäessä mestaruutensa. Michaelsin säännöllinen kehäura päättyi The Undertakeria vastaan WrestleMania XXVI -tapahtumassa vuonna 2010. Vuonna 2018 hän osallistui vielä yhteen otteluun Triple H:n parina The Undertakeria ja Kanea vastaan Crown Jewel -illassa. Hänet nimettiin WWE Hall of Fameen yksilönä vuonna 2011 ja DX-ryhmässä vuonna 2019.
Shawn Michaels Suomessa
Michaels paini Suomessa 6. lokakuuta 2004, kun WWE toi Raw-brändinsä Helsingin Hartwall Areenalle. House show’ssa Michaels kohtasi Ric Flairin ja voitti ottelun selätyksellä Sweet Chin Music -potkun jälkeen.
Helsingin tapahtumassa nähtiin muitakin suuria otteluita. Samana iltana Randy Orton ja Chris Benoit ottelivat Triple H:ta ja Batistaa vastaan, ja Chris Jericho puolusti Intercontinental-mestaruuttaan Edgen ja Christianin haastaessa hänet kehässä.
Perintö
The Rockersin lennokas joukkuepaini, Heartbreak Kid -hahmo, D-Generation X ja vuoden 2004 esiintyminen Helsingissä Ric Flairia vastaan kuvaavat Michaelsin vaiherikasta matkaa kehissä. Helposti tunnistettava lopetusliike ja tasapaino joukkue- ja singles-otteluiden välillä tekivät hänestä poikkeuksellisen kehäpersoonan.
Merkittävimmät mestaruudet
- WWF/WWE Championship
- World Heavyweight Championship (2002–2013)
- WWF/WWE Intercontinental Championship
- WWF/WWE European Championship
- World Tag Team Championship (1971)
- WWE Tag Team Championship (2002)
- AWA World Tag Team Championship
Sisääntulomusiikki
Sexy Boy – Shawn Michaels